15.10.2009

toilet fun

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta netin käyttäjästä ei halua tulla seuratuksi mainostajien toimesta. Kun heille selitettiin mitä mainonnan kohdentaminen käyttäytymisen mukaan pitää sisällään nousi haluttomuusluku kohdennettua mainontaa kohtaan 86%:iin.

Tutkimus osoitti myös että vaikka markkinoijat esittävät nuorten välittävän vähän henkilökohtaisten tietojensa käyttämisestä mainostajien toimesta, niin itse asiassa yli puolet 18-24 vuotiaista suhtautuvat tähän voimakkaan vastenmielisesti.

Suurin osa ihmisistä voitaneen sijoittaa itsenäisten seuraajien rooliin. Vanha väittämä, jonka mukaan 10% ihmisistä päättää mitä loput 90% haluavat ja tekevät, ei liene väärässä. Silti jokainen 90% joukkoon kuuleva haluaa tehdä oman valinnan, kun kyse on omasta elämästä. Saatamme hakea turvaa yleisen mielipiteen kautta kun muodostammme omaa näkemystämme, mutta se näkemys on aina oma ja henkilökohtainen.

Ehkä siis liiallinen kohdistaminen ei olekaan se juttu jota markkinoinnissa pitäisi tehdä. Menestyvä brändi antaa tilaa yksilölle sovittaa sen tarjoama juttu hänen maailmaansa ja tarpeisiinsa. Näin ollen tarvelähtöinen kohdistaminen on perustellumpi lähtökohta markkinoinnille kuin demo- tai sosiografinen segmentointi.

Viime viikolla Kampin K-Supermarketin kassajonossa tein seuraavat havainnot: eläkeläinen osti vain Jättis tuutin, telaketjupunkkari osti pienen sinisen suklaalevyn ja noin 40v mies osti riistakäristyksen ja muiden einesruokien lisäksi tölkin Pure Rush energiajuomaa ainona juotavana. Noinkohan ostajat olivat brändimanuaalissa kuvattua kohderyhmää?

Rehellisyys on kasvussa. Ihmiset ovat rehellisimpiä tarpeilleen eivätkä halua tulla liikaa ohjatuksi eri kategorioihin. Koska rehellisyys on arvaamatonta, on vaikea sovittaa historian oppeja tulevaisuuden suunnitteluun. Kannattaa siis keskittyä nyt-hetkeen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtajadocument.currentScript.parentNode.insertBefore(s, document.currentScript);